"Ainakin Oralla oli kivaa!"

Näin totesi serkkuni agilityradan laidalta, kun pääsimme Oran kanssa maaliin toiselta kisaradaltamme. Ensimmäiset agilitykisat on siis meidän osalta nyt korkattu eilen ja ihan odotetuin tuloksin.

Keskiviikon treenien jälkeen päätettiin, että ei tehdä yhtään mitään ennen kisoja, koska Ora oli tehnyt viime aikoina niin paljon. Tai tehtiin me jonkin verran tokoa (uuden paikkiksen paikallaolokäskyn vaihdoin stay-käskyksi ja sitä ollaan nyt tehty ihan pieniä ja rentoja ja kivoja pätkiä, ihan nollasta siis) ja paimennukseen tarvittavia käännösjuttuja, mutta mitään kovin rasittavaa tai varsinkaan agia me ei tehty.

Olen tottunut siihen, että kun kyseessä on ykkösten kisat, herätään melkein kukonlaulun aikaan, pakataan kamat autoon ja lähdetään huristelemaan kisapaikalle. Tällä kertaa meininki oli vähän eri, sillä kisat ylipäätään alkoivat kymmeneltä enkä ollut ilmonnut Oraa edes ensimmäiselle radalle, joten meille ensimmäinen rataantutustuminen oli aikataulun mukaan vasta klo 12.45. Paikalla oltiin kuitenkin reilu tuntia etuajassa, koska kisakirja piti ostaa ja tuomarin piti käydä "suurin piirtein mittaamassa" Ora ja varmentaa se maxikokoiseksi. Hyvä että oltiin reilusti etuajassa, sillä aikataulusta poiketen rataantutustuminen alkoi n. kymmentä  yli kaksitoista.

Ensimmäinen rata (agirata) vaikutti ihan kivalta, vaikka mukaan tulleelle Jennalle (kiitos myös ekan radan videosta!) ennustinkin meidän kaikki tulevat mokat. En saanut rataa yrityksistä huolimatta piirrettyä, mutta se näkyy videolla tuossa yllä. Ensimmisen kolmen hypyn tykityksen jälkeen odottavan keinun mä ennustin meidän menevän lentokeinuna. Keinun jälkeen ajattelin sen hakevan jo keppejä, A:lta ennustin jotain keppimokaa (koska maanantaina ja keskiviikkona oli ollut kovasti niissä häikkää), kepeiltä näin Oran sinkoavan väärään putken päähän, joka siinsi ihan suoraan keppien edessä.
Sitten radalle. Ensimmäinen rima oli tosi lähellä tippua, mutta pysyi ylhäällä. Keinullekin mentiin hirveällä kyydillä, mutta pienellä karjaisulla tuli puhdas (vaikkakin hidas). Ennen A:ta oleva kaarre oli hiiiirmu pitkä, valssin olisi pitänyt olla nopeampi. Sitten. Tokaan keppiväliin. Mitä? Oran varmin este, ja videolta vielä katsoin että annan koiralle ihan hyvin tilaakin hakea niitä. Korjauksella oikein. Loppurata oikein hyvä. Eli tulokseksi 5 vp, 5. sija.

Toinen rata oli hyppäri. Siitä ei ole kummempaa sanottavaa. Ora oli vähän korkeammassa vireessä kuin ekalla radalla ja se näkyi irtoiluna. Videolla näkyy radasta vain reilu puolet (kiitokset videosta Linnealle!), yllä vähän suuntaa-antava ratapiirros. Alku meni ihan hyvin, kaarros kolmoselta neloselle oli vähän pitkä, mutta muuten. Ja haki kepit itsenäisesti. Lopun sähläyksen näättekin videolta. :D Jouduin karjaisemaan vähän ettei mene putkelle ja siitä mun pasmat meni ihan sekaisin, olin menossa renkaalle ja sitten käänsin liian hitaasti putkeen. Putkijarru oli lähes olematon ja sitten vaan katselin, kun tyyppi oli menossa putkelta kepeille. Tulos siis HYL.

Tästä suunta on ylöspäin ja olenkin katsellut jo seuraavia kisoja. Rallytokoon on myös ilmoitettu marraskuun loppuun Karjaalle. Tokojutut ovat nyt jäissä, kunnes paikkis (ja luoksepäästävyys) saadaan kuntoon ja siihen voi mennä kauan aikaa - onneksi rallyn alokkaassa eikä avoimessa ole minkäänlaista paikkamakuuta!