Sisko ja sen veli

Viime päivinä meillä ollaan painittu. Ja painittu. Ja painittu vielä vähän lisää. Orasta ja Maunosta on uskomattoman lyhyessä ajassa tullut Kaksikko, jotka ulkona juoksevat kilpaa minkä ehtivät ja sisällä tylsän hetken koittaessa menevät läpsimään toisiaan naamaan ja vähän puremaan kaulasta. Tyypit ovat tehneet muutamaan otteeseen tietokoneella surffailemiseni sängyllä hankalaksi, kun ne ovat tulleet kimpassa yhdessä läjässä kierimään jalkojeni päälle. Ora ei varmaan ikinä haluaisi antaa Maunoa pois, mutta harmi kyllä, Ora saa viettää tätä ihanaa arkea enää tämän viikon ajan. Toivon myös, että Maunon myötä Oran olemus sisällä olisi lopullisestikin vähän rentoutunut, kireässä narttulaumassa se kun sai aiemmin olla jatkuvasti vähän varpaillaan. Josko kämppiksenkin kanssa mudi löytäisi painileikkisuonen, vaikkakaan koko aikaa ne eivät samassa tilassa voisi mitenkään olla jo ihan senkin takia, ettei Oraa uskalla pitää samassa tilassa kanin kanssa.
Alla on vielä pikainen video mudien painiriemuista. Pahoittelen videolla näkyvää muuttosotkua! En ole voinut järjestellä tavaroita, koska multa uupuu kokonaan vaatekaappi (josta johtuu myös luova vaateläjä sohvalla), enkä näinollen viitsi laitella edes kaikkia tavaroita hyllyille ja kaappeihin ennen lopullista järjestystä. Vähän kiukuttaa jo itseänikin. Kaikki tuo meteli lähtee muuten Orasta.

Kahden koiran kanssa lyhyitä treenejä tulee tehtyä vähemmän varsinkin, kun säät eivät ole juuri suosineet. On niin helppoa vain antaa koirien purkaa energiansa keskenään juoksemalla, eikä sitä niiden iloa halua keskeyttää treenituokion takia. Muutamat seuruupätkät ja jotain pientä tekniikkaa olen kuitenkin hinkannut silloin tällöin. Ojangossa käytiin itseksemme perjantaina ennen agiryhmän vetoa ja tein molempien kanssa vähän agilityjuttuja. Oralle kontakteja A-esteellä etupalkalla ja johan, se ei edes jäänyt vaanimaan palkkaa, kunhan sen heitti tarpeeksi myöhään eteen. Saatiin tehtyä useampikin onnistunut toisto. Lisäksi jotain perussettiä keppien ja hyppyjen kanssa, muttei (taaskaan) mitään kummempia. Mauno teki lähinnä keppejä - sen kanssa olen nyt muutaman kerran treenatessani yrittänyt panostaa hyvän fiiliksen säilymiseen myös treenin lopussa, jotta sen jaksamus, mielenkiinto ja vauhti säilyisi.

Lauantaina koitti taas agilityn kisapäivä. Oran kanssa kolme starttia Vuokkosilla BAT:in kisoissa, joihin mun ei oikeasti pitänyt edes mudia ilmoittaa, koska meidän piti olla leirillä. Jotain korvaavaa piti kuitenkin keksiä, ja mikäs siinä kun kisat on nurkan takana.
Ensimmäisen rataantutustumisen piti olla ennen yhtä, mutta aikataulu venyi ja lähtemään kisoista päästiin lopulta noin tunnin myöhässä. Startattiin Oran kanssa maksien loppupäässä, mitä siinä 40-50 koiraa meni ennen meitä, joten meinasin unohtaa radat jo siinä odotellessani... Rimat oli kuudessakympissä. Ensimmäisestä radasta ei ole videota (kaveri ei osannutkaan käyttää mun kameraa), ja toistenkin ratojen videot on vähän sumeita (koska toinen kaveri ei ollut tajunnut käyttää kamerani manuaalitarkennusta...), mutta kyllä niistä jotain näkee.

Veikka oli kannustamassa siskolikkaa kisoissa!

Ensimmäinen rata oli tosiaan mielestäni ihan sopivan tasoisen oloinen hyppäri, vaikka lopulta 53 koirakosta vain neljä sai nollan. Yritin rataa piirtää videon puutteen takia, mutta en jotenkin saa yhtään sitä luonnistumaan... Joka tapauksessa, alussa ensimmäisen esteen hyppy törkeän vinossa ja olin varma, että koira tiputtaa, mutta ei tiputtanut! Pari hyppyä joista toinen valssilla takaakiertona, eteen pituudelle josta tiukka käännös vasemmalle suoraan putkeen. Poispäinkäännöllä/takaaleikkauksella yritin kaukana edessä olevaa muuria, mudi kielsi ja korjasin. Tiukkana oikealle muurilta hyppy backflappina ja mutkaputkeen, josta sen taakse hypylle ja toiseen aavistuksen mutkalla olevaan putkeen. Hyppy, pimeään putkeen muistaakseni valssilla, pakkovalssihyppy, josta taas yhden hypyn kautta alun suoraan putkeen. Suorasta putkesta mentiin takaisin päin syöttäville kepeille, jonne yritin lähettää mudia pitkältä suoran putken alkupäästä umpikulmaan, mutta syystä X se ei niitä hakenut... Korjasin lähettäen myös kaukaa, kepitti hyvin. Sitten olikin enää loppuradan hyppyjä ja rengas, joista heti ensimmäisen koira tiputti sivusilmästä katsottuna sen verta pahan näköisesti, että keskeytin radan. Ora ei yhtään kyllä ollut edes huomaavinaan tippunutta rimaa eikä se oireillut mitenkään, mutta mieluummin varman päälle kuin kipeä koira hyppäämään. Hyppäristä jäi huono fiilis varmaankin tuon lopun takia, vaikka rata olikin ollut ihan siedettävä muuten. Ohjasin tosin omasta mielestäni vähän hassun nykivästi, olisikohan jännittänyt, jonka takia olisi varsinkin ollut kiva saada videolle.


Agirataa jouduttiin odottamaan aika pitkään. Sujui jopa ihan kivanoloisesti, kunnes unohdin vastakäännöksen ennen A-estettä, eikä mudi siksi kääntynyt kunnolla ja sujahti kauempaan putkeen -> hylky. Hupsis! Kielsi myös taas muurin, tosin se ei edes näyttänyt olevan menossa sinne, kuten kaverikin totesi radan jälkeen. Toisella agiradalla meidän vuoro tuli vähän yllättäen ja jouduin jättämään pallon kaukopalkaksi ihan radan läheisyyteen (yleensä jätän kauemmas sivuun), ja vielä juuri ennen radallemenoa tajusin kännykän olevan treeniliivin taskussa, jonka nakkasin pallon viereen. Ora oli tästä kovin närkästynyt, ja se meinasi radalla _kaksi_kertaa_ karata palkalle, toisella kerralla jouduin karjaisemaan sitä takaisin.......  Aika alussa tippui rima, jonka takia uskalsin ennen toista putkea kokeilla niistoa toisen puolen valssin sijaan, ja koska ohjaus oli aika extempore, se myös näytti siltä. Mutta toimi, ei sujahtanut mudi putkeen! Radalla muutenkin aika huonot linjat eikä muutenkaan kovin sujuvan oloista menoa, vähän sellaista varmistelua ja A:llakin jäin ihan koiran eteen ja meinasin törmätä esteeseen. Tulokseksi kuitenkin lopulta vain 5 vp siitä alun rimasta, vaikka olin jotenkin ihan varma, että hylly se sieltäkin oli tullut. Oraksi molemmilla agiradoilla oli muuten suhteellisen nopeat kontaktit (paitsi keinu jopa vähän normaalia hitaampi, pitää taas tehdä vauhtitreeniä)!
Katsotaan vielä parin viikon päästä omissa kisoissa, jos nollaa (tai toiveajattelulla nollia....) ei tule, niin ei kisata enää tällä kaudella omia kisoja lukuunottamatta. Pari tehisläistä tosin vähän varoittelivat, että meillekin sattaisi jopa irrota paikka tehoryhmästä vielä tälle hallikaudelle, katsotaan sitten tilannetta uudelleen jos näin sattuu käymään. Mehän ollaan siis oltu nyt varasijalla.


Sunnuntai oli mudeille tylsä päivä, mutta maanantaina käytiin taas Ojangossa tällä kertaa rally-tokon merkeissä. Tarkoitus oli treenata Messarin rallynäytöstä varten ja niin tehtiin, tosin varsinaiseen näytöstreeniin ei vierähtänyt mitenkään eritisen kauan, joten ehdittiin tehdä muutakin tunnin vuorolla. Häiriönä oli samalla kentällä tekemässä neljä koiraa Oran lisäksi. Ora teki VOI/MES-tasoista radanpätkää varsin pätevästi, tosin ensimmäisellä kierroksella puolenvaihto jalkojen välistä sai sen taas kiihtymään parin yksittäisen haukun verran. Oikealla puolella pyörähtäminenkin on tiivistynyt huomattavasti sitten viimekertaisen analysoinnin, treenimäärään nähden huiman nopeasti. Pienen ylimääräisen pomppauksen mudi kuitenkin tekee vielä ennen seuraamisen jatkamista takajaloillaan. Lisäksi istu - käännös oikeaan (jätä koira) - kutsu oikealle -kyltillä O on alkanut vähän ennakoimaan kääntämällä etukroppaa niin paljon, että etujalatkin meinaa askeltaa. Pitää käydä siis palkkailemassa jättöpaikalle. Rally-tokon lisäksi Ora sai tehdä vähän tokoja (tajusin, että meillä on koe lauantaina, eikä olla varsinaisesti treenattu tokoa koemielessä sitten viime kokeen) - vähän seuruuta, jäävät (tosin AVO), lyhyt paikkis, luoksari + AVO-luoksari, AVO-kaukot ja ALO-hyppy. Kivaa seuruuta, tosin jäävä maahanmeno oli melkoisen hidas ja maahanmenot muutenkin maanantaina vähän tahmeat. Luoksarit ja paikkis ihan kivat, hyppy tosi hyvä. Kaukoissa ollaan selvästi viime aikoina hinkattu liikaa seisomisen tekniikkaa, kun tarjosi maahanmenoissa useamman kerran hienoa seisomista. Tai sitten se oli vaan sitä huonoa maahanmenopäivää. Lisäksi tehtiin vähän temppusia mudin kanssa kentällä - otettiin kaikki ilo irti vähän normaalia isommasta häiriöstä!
Mauno pääsi tekemään ennen Oran treenejä agilityä - hinkattiin vähän serpentiiniä, välistävetoja, takaakiertoja sekä kepeille kauempaa irtoamisia ja itsenäistä kepittelyä. Maunon kanssa on hirveän kiva tehdä, koska se on Oran kanssa tavallaan samanlainen, mutta tavallaan ihan täysin erilainen. Hauska poika!