Herätys, bloggaaja!

Aika herättää blogi syys- ja talvilomalta henkiin!

Paljon on aikaa kulunut ja paljon on ehtinyt tapahtua. Syksyn lopulla muutimme Oran kanssa vähän lähemmäs Helsinkiä Vantaan peränurkilta Kehä III liepeille omakotitalosta kerrostaloon, tosin Vantaalla me vaikutetaan edelleen. Elmeri ja Jasu jäivät isän vaivaksi ja riemuksi. Kämppiksinä meillä on mitä ihastuttavin mudinarttu Yrtti, joka on Oraa neljä kuukautta nuorempi, sekä sekarotuinen Sysi, joka on jo aikuinen herra. Näiden kolmen, sekä minun ja Tuiskun yhteiselo on toiminut melkolailla moitteetta. Kida ja Tara ovat olleet myös laumassa aktiivisesti, ja laumaa tuleekin maaliskuussa vahvistamaan Kidan "pikkusisko" Ruotsista, aussienarttu Nauru.

Oralla on ikää nyt 11 kuukautta ja meidän treenailu on keskittynyt eniten tokoiluun ja agiin. Paimentamassakin ollaan kerran käyty kasvattajalla pentueporukan kanssa syyskuun lopussa, ja Ora oli mitä mainioin, kiltti ja rauhallinen, oikea-asenteinen lammaspaimen. Paimentamaan ajattelin vielä Oran viedä ennen kasvattajan paimennuskauden alkua uuteen paimennuspaikkaan tähän suhteellisen lähelle (!!), mikäli saan rahajutut kuntoon. Pk-puolen jutut ovat olleet aika lailla jäissä: Oralle iski syksyllä epävarmuus vieraisiin ihmisiin, joten haun kanssa pitäisi treenata maalimiesmotivaatiota (mistä löydän jatkuvasti uuden vieraan porukan, siinä vasta pulma) ja jälkiä nyt luonnollisesti lumien tulon jälkeen ei ole saatu tehtyä.

Agilityä ollaan tehty kerran Elmerin treeneissä ja pari kertaa niiden treenien loputtua (muuten kakara on ollut aina kuitenkin mukana hengaamassa hallilla), sen lisäksi useampia kertoja Kanavan koirakillan maneesilla Asikkalassa. Oran kanssa on nyt tehty 2-on-2-off:ia keinulla, keppien sisäänmenoa ja lisäksi samoja vanhoja ohjausjuttuja. Ora on alkanut agilityradalla keskittyä jo niin paljon, ettei se huuda! Mikäli en nyt mokaa mitään, niin Orasta on kehkeytymässä ihan mahtava agilitykoira.
Asikkalassa olen myös ottanut tolleri Taran kaitsettavakseni agilityn suhteen, ja juoksin sen kanssa Ojangossa kaksi kisarataakin, joista molemmista täpärät hylyt (toisella radalla toinen este väärään päähän putkeen, muuten puhdas rata; toisella radalla toisiksi viimeisen esteen ohjaus huolimaton (JES ME SELVITTIIN) ja tuli hypyn uudelleen toiselta puolelta). Tämän kuun lopussa olisi tarkoitus käydä kisaamassa Janakkalassa. Elmeri on käynyt treeneissään ja on ollut lähes poikkeuksetta oikein hyvässä vedossa, myös Elmerille luonnottomia irtoamisia on havaittu.
Tokoa tehdään jonkin verran joka päivä, tosin kaikkein eniten Ora kaipaisi nyt häiriötreeniä, joka on sille kovin haastavaa. Asikkalassa käytiin yksissä yhteistreeneissä ja Janakkalassa pidettiin pentuetreffit, jossa saatiin tehtyä henkilöryhmää, paikkamakuuta ja muuta kivaa. Ns. "normaalin" ympäristön häiriö ei Oralle ole paha, oli sitten mitä kolinaa, ihmisiä, autoja tahansa, mutta koirat saavat sen paineistumaan hurjasti. Tämän takia mun on hankala haalia sitä häiriötä itse mistään ilman sovittuja yhteistreenejä, kun edes koirapuisto täynnä koiria ei vaikuta Oraan mitenkään... Tokon kanssa ollaan nyt siinä pisteessä, että alokkaan kaikki liikkeet kaipaavat vielä pientä treeniä, mutta kaikki ovat kuitenkin aika hyvällä mallilla. Plus avon kaukot, jotka ovat kisakunnossa...

Juoksuja Ora ei ole vieläkään aloittanut. Sen emällä, Diólla, oli ensimmäiset juoksut tosin vasta yli vuoden ikäisenä, joten ei tässä mikään hätä ole. Siskoillakaan ei ole vielä juoksuja.
Ruokaa ora syö nykyään pelkkää lihaa ja luita. Vitamiineja se saa purkista ja marjoista. Kyllä se edelleen nappulaakin lenkeillä saa, ja jos sulatettu liha jää vähän vajaaksi, saa se loput nappulaa (haluan, että koiran ollessa hoidossa sille voi halutessaan syöttää pelkkääkin nappulaa, mikäli lihan kanssa on ongelmia), mutta pääsääntöisesti barffilla siis mennään.
Ja ainiin, eilen käytiin mudimiitissä ja treffattiin 8 muuta mudia. Alun nörisemisten jälkeen Ora oli ihan kivasti, juoksutti laumaa keppi suussa (jota se kovin harrastaa) ja loppulenkistä rakastui Pyry-mudiin ja löysi leikkisuonen yhdessä veljensä Vauhtin kanssa.

Tällä kertaa yritän saada päivitettyä tätä blogia myös yksittäisistä treeneistä ja vähän yksityiskohtaisemmin, joten nähtäväksi jää, kuinka hyvin siitä tulen suoriutumaan!