RTK3 muudi

Ren 15 vko

 

Meillä ollaan laiskoteltu oikein urakalla. Me ei olla käyty juuri missään normaaliin tahtiin verraten ja treenitkin ovat olleet vähemmässä kuin varmaan ikinä, eli ihan minimissä. Mä olin pari viikkoa sitten useamman päivän voimattomana kipeänä sängyn pohjalla, joka tarkoitti koirille toimetttomuutta.
Pieni kenneyskäepäilykin oli, jonka takia ei käyty perjantain ohjatuissa, mutta luulin meidän päässeen pelkällä säikähdyksellä - ennen viime viikonloppua, kun pentunen köhi taas oikein urakalla la illan ja su aamun. Nyt sitten vissiin karanteenataan ja treenitauko pitkittyy entisestään. Onneksi ei mitään sen vakavampaa, Ren on reipas oma itsensä eikä juurikaan edes köhi. Erityisen kurjaa tämä kuitenkin on treenifiiliksen palaamisen ja vuodenajan takia, koska ulkona kunnolla treenaaminen kahden koiran kanssa on pieni mahdottomuus, kun toista koiraa ei voi pistää odottamaan ulkokentän laidalla. Ren ei myöskään voi käydä hakemassa 16-viikkoisrokotuksiaan ennen kuin on 100-prosenttisen varmasti täysin terve, ja ensi viikonlopulta piti perua niin agilitykisat lauantailta kuin Takkutukkien tokotreenit sunnuntailta. Ensi viikko olisi myös ollut kokonaan vapaa, joka olisi tarkoittanut päiviä vapaatreenaamassa Ojangossa. Voi pöh! Joskus kuitenkin myös näin, ja kiva huomata, etteivät koirat ota moisesta toimeettomuudesta itseensä - molemmat ovat ihan samanlaisia kuin aktiiviviikkoinakin.

Ns. "välipäivinä" ehdittiin Oran kanssa treenata huimat kaksi kertaa kunnolla ja kisata kerran, Rennien kanssa ei sitäkään vähää. Helmikuun ensimmäisenä käytiin fakon kanssa rally-tokon koulutusohjaajakurssin harjoituskoirakkoina Klaukkalassa. Anita tuli käppäniensä kanssa koppaamaan meidät kyytiin ja useampi tunti vierähti kivassa tapahtumassa. Tunnelma oli ihan hirveän kiva ja tuli tutustuttua useammankin rallyihmisen kanssa, ihan mahtavuutta. Hirveä hälinä oli pienessä hallissa kun koirakkoja oli ehkä kymmenen ja koulutusohjaajia jonkin verran enemmän, ja kaikki hääräsivät samaan aikaan. Oli ainakin hyvä treeni!
Kolme puolituntista oli ohjelmassa. Ensin käytiin tekemässä yksittäistä liikettä ja meille valikoitui istu-käännös oikeaan/vasempaan (jätä koira)-sivulle. Tehtiin yhden kouluttajaharjoittelijan silmän alla lähinnä jättöharjoituksia, ja no, eihän Oralla ollut sellaisessa mitään ongelmaa. Kerroin meidän haasteeksi häiriön ja "vaikein" treeni tätä oli koira jätettynä istumaan, mä tiputtelin lelut taskuista ja kouluttaja huuteli Oran vieressä häiriökäskyjä. Eihän se korvaansa lotkauttanutkaan, kuten olin aavistellutkin, mutta koska oltiin harjoituskoirakkoja, ei mitään saanut kyseenalaistaa tai sanoa, ettei tarvitse tehdä, heh. Tehtiin myös molemminpuoleiset kyltit ongelmitta ja jäätiin sitten katsomaan meidän hieman jätättävää oikean puolen seuruuta, jossa treeninä tehtiin palkanheittoa oikealla kädellä vasemmalle etuviistoon. Siirryttiin sitten vielä tekemään merkkitreeniä ja yllättävää kyllä, mudi ei tuntunut ollenkaan hahmottavan koko merkkiä - oliko syy merkin suuressa koossa, sen viereisessä peilissä joka heijasti merkin ja hallin vai tilanteessa, mutta Ora oli varsinkin alkuun aika hukassa sen merkin kanssa. Kyllä se sitten lopulta löytyi, mutta aika huonosti.
Toisten kahden treenin aiheena kisamainen ratatreeni. Kaksi lyhyttä, vähän tilaa vievää VOI/MES-rataa, välissä reilun vartin tauko. Ensimmäinen rata oli tosi meneväinen, aika vähän mitään pysäyttäviä kylttejä ja paljon vasemmalla puolella seuraamista, mutta aika vaativa silti. Toisessa radassa enemmän pysäyttäviä ja lähes koko rata oikealla puolella seuraten. Arvottu suoritusjärjestys ja kisamainen rataantutustuminen. Mitä tekee Ora? Virheettömät radat. Molemmilla kerroilla. Ihan älyttömän hieno, saatiin aika sairaasti kehuja. Toisella radalla ainoat pikkuvirheet oli liikkeestä maahan-kierrä koira (koira oikealla) -kyltillä vähän vino maahanmeno ja koira oikealla suoritetussa tulppaanissa ehkä aavistuksen huono yhtäaikaisuus, mutta niistä kuulemma tuskin olisi tullut mitään virheitä kokeessa. Jäi hirveän hyvä fiilis. Treenien jälkeen käytiin vielä pikaisella lenkillä metsäkukkulalla käppänien Vinskin ja Viirun, aussie Justin ja kääkkä Siman kanssa.

Kävin viime perjantaina kouluttamassa taas mun agiryhmän ja otin Oran sekatreenaamaan ennen sitä vähäksi aikaa. Aloitettiin rally-tokon merkillä, koska oli jäänyt siitä huono maku sieltä koulutusohjaajakurssilta. Ei mitään ongelmaa, lähetin oikein superkaukaakin, ja löysi hyvin. Sen jälkeen vähän agilityä: tehtiin sylkkärikeppejä niin, että kun koira tuli u-putkesta kohti, lähetin sen kaukaa sulkkärillä kepeille, jotka olivat putken takana. Myös A:ta tehtiin isolla sivuetäisyydellä. Agilityn saralta ei sitten kummempia, kenttä oli aika tyhjillään ja mun oli tarkoituskin tulla tekemään ruututreeniä, joten en lähtenyt kasaamaankaan mitään. Ja voihan ruutu... Edellisen kerran ruutumokailut eivät olleet jääneet siihen, vaan Ora oli vähän pihalla ja yritti päästä helpommalla tarjoamalla vähän mitä sattuu. Otettiin sitten käyttöön salainen ase alias kosketusalusta, ja saatiin ihan kivojakin toistoja ruutuun. Milloinhan tuon liikkeen olisi tarkoitus valmistua, tuntuu ikuisuusprojektilta...

Kisarintamalle kuuluu sellaista, että viime lauantaina käytiin Oran kanssa Janakkalassa rally-tokokokeessa, kuten varmaan tämän postauksen otsikostakin voi jo päätellä. Matkattiin ensin Ruskeasuolle parilla bussilla, josta Eva-Lotta meidät otti koirineen kyytiin. Valmistautuminen ja kaikki muukin meni aika nappiin, joskin koiravilinässä Ora otti jotenkin tosi paljon häiriötä, mutta sitten taas syrjemmässä teki ihan kivasti. Oli vain jo lämpätessä ihan hirveän vuotavainen, piti ihme älämölöä etenkin oikealla puolella työskennellessä ja haukkukin pääsi herkästi. Voittajassa yhteensä 13 koirakkoa, me jossain puolivälissä suoritusvuorossa suunnilleen.
Itse radalla Ora oli tosi kiva, oli mukavasti mukana.
Eteentuloissa se on nyt alkanut keksiä itselleen jotain ongelmia ja on alkanut tulla hitaasti eteen ja kiertämästä aavistuksen vinoon varsinkin oikealle puolelle perusasentoon, mutta rally-tokon mittapuulla teki senkin liikkeen ihan hyvin. Houkutusta ei noteerannut, istu-käännös-istu ensimmäinen pa oli hidas, mutta kantapään kautta oppineena osasin varautua siihen ja odotin, että pylly kävi maassa. Peruutuksissa mudi sitten ei enää pystynyt pidättämään ja se hau tuli sieltä, mulla meni laskut sekaisin ja varmuuden vuoksi uusin kyltin - ja onneksi uusinkin, koska videolta katsottaessa olin ottanut neljännenkin askeleen. Radalla oli kaksi hyppyä, joissa molemmissa Ora sanoi hau. Voihan! Onneksi yksittäiset haukut on vielä sallittuja, vaikka en niistä itse yhtään tykkääkään. Ei se ole enää aikoihin hypyissä sanonut sanaakaan. Käytösruutu suoritettiin edessä maate kaksi minuuttia, jossa ei ollut ongelmia. Tällä suorituksella ainoa virheemme oli radalla se peruutuksen uusiminen, eli yhteensä pisteitä kertyi 97 p, VOIHYV, jolla sijoituimme 1/13 ja Orasta tuli RTK3! Seuraavat kisat kisaammekin sitten jo mestariluokassa - tänään ilmosin fakon kuukauden päähän Lahteen, ja ainakin lomake meni perille, mutta jännitetään vielä saatiinko paikka vai ei. Ora on muuten tällä hetkellä ensimmäinen ja ainoa virallinen RTK3-mudi. :)



Vaikka Ren ei ole päässyt mihinkään halliin treenaamaan, ollaan sisällä kuitenkin naksuteltu Renin kanssa aika ahkerasti molempien puolien perusasentoa. Vähän hitaammin tuntuu menevän kaaliin kuin moni muu juttu, mutta kovasti ollaan edistytty. Myös puiden ja tolppien takaakiertoja ollaan tehty ulkona ja Renniepennien hoksottimet ovat olleet erittäin hyvin toiminnassa. Vastapäivään tuntuu pentu kiertävän paljon paremmin, varmaan olen vahingossa vahvistanut liikaa oikean käden ohjausta. Palkkana olen käyttänyt hurjasti keppiä, ja hemmetti vieköön mikä puruote tuolla kakaralla onkaan! Sillä on keppiin hirveä raivo, pitää syvällä purulla ja kiskoo ja jopa noutaa, irroittaa kun käsketään ja iskee kiinni kun annetaan lupa. Ihan kuin aikuisen koiran kanssa treenaisi, huisia! Takaakiertoja ollaan tehty tuplina ja valssin kanssa, toimii ja koko ajan kauempaa ja kauempaa. Äänihuuletkin toimivat kovin hyvin jo. Kun päästään joskus taas hallille, pitää kokeilla toimiiko siivekkeilläkin.