Koko ajalta:
Kuukauden ajalta yksittäisiä eri hakusanoja:
Ja josko taas jatkaisin epäaktiivisen blogini kirjoittamista! Tässä postauksessa kuvia vähän sieltä täältä, ei ole nyt tullut niin paljoa kuvailtua, kuin yleensä.
 |
| Ora Jennyllä yökylässä, © Jenny Yliollitervo |
Viime viikon maanantai oli hakutreenipäivä. Käytiin Linnean & Osmon, Claudian & Flamman sekä Tuulin & Kaapon kanssa Itä-Helsingin jossain mulle tuntemattomassa metsässä. Flamma treenasi pidempää matkaa ja rullailmaisua, juniorit Ora nuorimpana tekivät kaikki hajuhakuja. Ora etsi kolme ukkoa ensimmäistä kertaa ihan pelkällä hajulla ilman näkö- tai ääniapuja, ja johan siitä riemu syntyi, kun metsästä yhtäkkiä löytyi kyyristelevä ihminen. Oran kohdalla riemu tarkoittaa hillitöntä haukkumista, "ÄITI HUOMAATKO MITÄ TÄÄLLÄ ON EHKÄ NE SÄIKÄHTÄÄ JA PAKENEE KUN HUUDAN". Jos kyseessä olisi ollut valmiiksi kunnolla tuttu ihminen, olisi varmasti ollut helpompi, mutta koska Tuuli (eli kolmesta haettavasta vierain) oli ensimmäisenä, oli se Oran mielestä ihan kamalaa. Pikaisen rauhoittelun jälkeen häntä kuitenkin alkoi heilua hurjasti, kun tajuttiin, että ihmisellä olikin namia. Jee, ruokaa.
Seuraavana haettiin Claudia pressun alta toiselta puolelta keskilinjaa, ja se löytyikin ihan äärettömän hyvin. Varmasti se helpotti, että piilo oli ainoa, jonka sijainnin tiesin itse ihan tarkkaan. Viimeisenä etsittiin ryteiköstä Linnea, joka löytyi pienen sählingin jälkeen tosi hyvin. Olin luullut itse piilon olevan alempana rinnettä, joten hämmennyin itse ja koiran lukeminen oli hankalampaa.
Tiistai ja keskiviikko taidettiin olla ilman mitään sen kummempaa härdelliä. Torstaina Elmerin agitreeneissä tehtiin aika laajalle levittäytynyttä rataa pitkillä juoksupätkillä, ja huh, kuinka hirrmu vauhdilla E kulki! Radassa oli myös irtoamistreeniä sinne tänne, ja putkiin E irtoaa kyllä tosi hienosti. Oikealla moodilla. Ora treenasi takaaleikkauksia putkiin, joka sujuikin ihan älyttömän hyvin. Supertorstai siis agilityn saralta meidän porukalla! Mun piti kirjoittaa näistä treeneistä pidempi selostus melkein heti niiden jälkeen, mutta arvatkaapa vaan, kuka unohti eikä jaksanut, ja nyt en enää muista sen kummempia...Viikonloppu oltiin Lahdessa, jossa koirille ei juuri lenkkejä ja sisänaksuttelua kummempaa puuhaa jaksettu keksiä. Tällä kertaa Maija oli kuvaajana frisbeetä ja palloa heitellessä pellolla, joten niitä kuvia odotellessa.. :)
Maanantaina käytiin taas ageilemassa Ojangossa, näytettiin vähän paikkoja Kiiran Jennylle ja Neiran Ericalle, joilla olisi aikeena HSKH:n jäseniksi liittyä. Elmeri teki muutamia pätkiä putkeen irtoamisia ja puomin kontaktia jouduin muistuttelemaan sille useampaan kertaan. A:lla sillä on jostain syystä paljon paremmat kontaktit, jotka eivät lähde silloin tällöin lipsumaan, kuten puomilla. Otettiin muistinvirkistykseksi myös muutamat sylkkärit yhdellä putkella ja toimi edelleen äärettömän hyvin. Myös jotain hyppypyörityksiä otin mukaan. Tosi hyvällä fiiliksellä E oli taas liikenteessä, mahtavaa! Ora sai jatkaa opiskeluaan ymmärtää putkelle takaaleikkaus, jota jouduttiinkin muistelemaan ihan urakalla. Sininen putki oli myös Oran mielestä ihan ällöttävä, tiedä sitten mikä siinä oli, kun ei haluttu mennä ennen kunnon suoristamista. Loppua kohti parani, ja lopetin tietenkin hyvään ja onnistuneeseen pätkään. "Hypyt" siivekkeillä Ora on vihdoin hiffannut oikeasti kunnolla, koska hakee niitä jo itse palkan toivossa.
Monina päivinä, joina ei mitään ohjelmaa ole millään porukalla, käyn kentällä Oran kanssa tokoilemassa. Teen aika usein jotain pienempiä pätkiä lenkin yhteydessä kun kentän ohi kävellään joka tapauksessa, joten treenaillaan usein silloin tällöin. Se onkin se asia, miksi olen nyt tokostakin enemmän innostunut - sitä on niin helppo treenata, ihan missä vain, milloin vain, toisin kuin agility, haku- ja jälkijutut ja paimennus. Ora hakee nykyään erittäin hyvän perusasennon, joskus vähän liiankin innokkaasti, joten mun edessä suorassa istumista (kaukojen tyyppisesti) on jouduttu treenaamaan ihan uusiksi. Tarjoaa usein seisomista istumisen sijaan, josta on seurannut se, että istumaan mennään seisomisen kautta. Seuraamispätkiä ollaan myös otettu ihan muutamilla askelilla, lähdetään tästä sitten varovasti etenemään ihan vähä vähältä. Kontakti tuppaa kyllä rakoilemaan heti mun liikkuessa, jota pitää saada kyllä saman tien kuntoon. Sivuaskelet toimii, ainakin yleensä. Pätevä tokokoiranalku tekee usein täydellisen tokoluoksetulon sivulle (vaikka haluankin opettaa sen myös pk-luoksetulona eteen) ja pysyy paikkamakuussa mahdottoman hyvin, myös mun ollessa piilossa. Mitään kokeenomaisen pitkää aikaa en ole vielä uskaltanut pitää, etten vahingossakaan etene liian nopeasti, mutten ihmettelisi sitä, vaikka pidempikin aika toimisi moitteettomasti.
Tiistaina tehtiin juurikin pari luoksetuloa ja "seuraamis"pätkää, samalla kentällä toisella puolella jalkapalloa pelaavat pikkupojat olivat äärettömän hyvä (joskus vähän liiankin paha) häiriö. Alla siitä video: Häiriön huomaa Oran toimimisesta aika hyvin, ei yleensä vilkuile noin paljon ympärilleen.
Keskiviikkona käytiin tuossa lähellä pentumiitissä, jossa oli Oran lisäksi samanikäinen Laika-keskikokoinen villakoira tuosta ihan läheltä, melkein 13-viikkoinen sheltti Hertta, 6-kuinen perunkarvaton Yaku ja puoli matkaa mukana oli myös 11-viikkoinen spanieli(?)pentu Manda. Ora on vihdoin alkanut vähän käyttäytyä myös pienempien ja arempien kanssa, joten kovin montaa kertaa ei sitä tarvinnut muistuttaa kiroilusta ja kovakouraisuudesta. Yakulle Ora jopa alistui ihan kivasti heti alkuunsa, ja loppumatkasta niillä oli kivat juoksupainit.
Eilen taas Elmerin agit, nyt sen vauhti on vähän jo hiipunut. Kauan se onkin kestänyt! Vieressä olevasta ratapiirroksesta voitte päätellä, miksen koskaan piirrä niitä itse....... Varsinkaan tietokoneella, varsinkaan hiirellä, varsinkaan mistään kopioimatta. Joka tapauksessa, kokeiltiin varioida kouluttajan kanssa Elmerille radan alkuun toimivin ratkaisu. Yritin ensin toista hyppyä pakkovalssilla, jossa E:n vauhti ei ollut yhtään paras. Lopulta tehtiin postimerkin kokoisella alueella kääntyvälle Elmerille takaakierrot niistomaisesti yhden siivekkeen ympäri, kakkoshyppy vasemman ja kolmoshyppy oikean. Se hyppää todella herkästi niiston jälkeen hypyn takaisin toiseen suuntaan, koska tosiaan kääntyy ihan älyttömän pienellä alueella ja nopeasti, joten Elmeri pitää ottaa kunnolla haltuun yhdellä kädellä hypyltä ja vasta, kun se on siivekkeen toisella puolella, lähteä etenemään seuraavalle hypylle. Putken takaakierto 6-7 välissä oli surkea, pitää vähän treenata noita. Puomilla myös epäröi jostain syystä, vaikkei nyt olla pelottavaa keinuakaan tehty aikoihin. Pussi tehtiin pitkästä aikaa ja varmistelin sitä liikaa, kun en ollut varma, meneekö edes enää... Jotain omaa ohjaussähläystä jossain kohti rataa, mutta muuten ihan kiva.Ora teki hyppyjen takaakiertoja ekaa kertaa kunnolla, vaikka takaakiertoja ollaankin treenattu myös aiemmin jonkin verran mm. puiden avulla. Tajusi älyttömän nopeasti mitä siltä haettiin ja Ora pystyi jopa tekemään samalla kentällä, millä Nea teki Koda-mittelin kanssa. Putken takaakierrot meni tällä kertaa myös tosi hyvin, ainakin U-putkeen. Oli älyttömän pätevä pentu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti